RUGBY FOOTBALL UNION  

October 17, 2007                                        News You Can Trust!!                                      Volume 7

FIVE STAR Finances Co. Ltd.

 

Tel.: 23-429

Fax:  24-786

fivestar@kalianet.to

Home

OSB Store & Fast Food

at Railway Rd.

The best in town!

Call: 25-477 or 28-957

Maama'anga Sanuali - Siulai '07

Kolomu

'Akilisi Pohiva

Cricitical Eyes of the Kele'a

No. 4 - Tourism Rep in Hawaii

No. 3 - Speak up ministers

No. 3 - Mou lea kau minisita

No. 2 - Kalafi Moala's criticism of well-known journalists

No. 1 - Different rules for Fiji and Tonga

Kolomu Ha'alofonua -

Ko e ha 'oku ta'emali ai 'a e tu'i?

Kolomu Manutala'aho

Kolomu 'a Rev. Siupeli Taliai

Ko Samiuela mo Saula

Ko 'Aisea mo e Politikale

Ko 'Ilaisia mo 'Ehapi

Kolomu 'a Patelesio Finau

'Oku tonu ke kau 'a e siasi he politikale

Should the church be involved in politics?

Kolomu 'a 'Akilisi Pohiva

Tuku'au Fakapolitikale mo hono ngaahi ha'aha'a

Kolomu 'a Mele 'Amanaki

Fakafisi na'a hoko ha me'a

Kolomu 'a e PSA

Fika 12 - Sune 6, 2007

Fika 11 - Me 30, 2007

Fika 10 - Me 23, 2007

Fika 9 - Me 16, 2007

Fika 8 - Me 11, 2007

Fika 7

Fika 6 - 'Epeleli 17, 2007

Fika 5 - 'Epeleli 10, 2007

Job Vacancy - Accounting Officer

Fika 4 - Ma'asi 28, 2007

Fika 3 - Ma'asi 21, 2007

Fika 2 - Feb. 27, 2007

Fika 1 - Feb. 20, 2007

Kolomu 'a Mele 'Amanaki

Fika 1

Polokalama 'Analaiso TV OBN

(Fai 'e Sangster Saulala & Dr. Tu'i Uata

Analaiso Fika 1

'Analaiso Fika 2

'Analaiso Fika 3

Kolomu Viliami Pasikala

E-Mails:

tongastar@yahoo.com

tongastar@hotmail.com

‘OUA TOE ‘OANGE HA TOKONI KI HE PALĒMIA MO ‘ENE KAUTAHA MO ‘ENE KOSILIŌ HINA/

(Fietokoni ki he Pule'anga)

Fa’u ‘e Mele ‘Amanaki

Na’a ku fiefia he fanongo ‘ihe ongoongo ‘ae Televīsone Tonga/ ‘ihe uike kuo ‘osi/ ‘ae me’a ‘ae ‘Eiki Minisitā ‘oe Potungāue ‘ae Kakai/, Fefakatau’aki/ mo e Ngaahi Ngaue’anga/, Lisiate ‘Äkolo, ‘o pehē ‘oku ‘ikai tene tui ‘oku totonu ke toe ‘oange ha tokoni ‘ae Pule’anga/ he ta’u/ ni ki he hina/. Neongo pē na’a/ ne toe pehē ko e anga pe ia ‘ene fakakaukau/ ka ‘e toki sio pe kiai ‘ae Kapineti pē ‘e ‘oange ha tokoni pē ‘ikai.

‘Oku ou fakamālō atu ki he ‘Eiki Minisitā/ ni ‘ene ma’u ‘ae mahino/ mo e loto lahi fe’unga kene tala ‘ene fakakaukau/ ki he Fonua neongo ‘ene ‘ilo’i he’ikai loto ki heni ‘ae Sea ‘oe Kosiliō ‘ae ngaahi Kautaha Uta Hina ki tu’apule’anga (squash exporters companies), ‘aia ko e Palēmia, Feleti Sevele. ‘Oku ou fakaloto lahi atu ki he ‘Eiki Minisitā ‘oe Kakai/, Fefakatau’aki/ moe Ngaahi Ngaue’anga/ ke ke loto lahi ke ke fakahā mo teke ho’o fakakaukau/ ki he Kapineti/ ‘aki ‘ae ngaahi ‘uhinga ko ‘eni:

(1) Ko koe ‘ae Minisitā ‘oku ke tokanga’i ‘ae tafa’aki ko eni/ pea ‘oku totonu ke ke ‘oange ‘ae fale’i totonu ki he Kapineti/ ki he me’a ‘e lelei fakalukufua ki he Fonua/ ‘o ‘ikai ko e tokosi’i pē; (2) ko e ngaahi ta’u ‘eni ‘e fiha ‘ae tō lalo ‘ae hina/ ‘o si’i faingata’a’ia ai ‘ae tokolahi ‘ae Kakai ‘oe Fonua/ (kau ngoue hina) ko e ‘uhi/ ko e ngaahi tu’uaki kuo fai ange kiate kinautolu ‘ehe Palēmia moe ngaahi Kautaha Uta Hina ‘e lahi ‘a ‘enau pa’anga ‘e ma’u/; (3) ‘ihe mala’e ‘oe me’atokoni/ (food sector) ‘a ‘eni ia ‘oku kau kiai ‘ae hina/, ‘oku ‘iai pē ‘ae taimi ‘ae mo’ui ‘ae koloa kotoa pē (life cycle) ‘o tatau pē moe mo’ui ‘ae tangatā pē ko ha toe koloa kehe. ‘Oku ‘alu pē ‘o a’u ki he lelei taha/ pea ka ‘ikai tokanga’i lelei ‘e kamata leva ‘ene holo ke mate/; (4) kae tautau tefito ki he fa’ahinga māketi ko eni ‘oku uta atu kiai ae hina/ ‘aia ‘oku toki ‘ave atu pe ‘ae koloa/ ‘o fakatau tuki (auction) ‘oku fu’u pelepelengesi hono natula/ pea ‘oku fu’u mātu’aki mahu’inga ke nofo ‘ae tokotaha uta koloa/ (exporter) ‘o siofi lelei ki he anga ‘ae nga’unu ‘ae māketi/ pe tene toe uta kiai pe tene hola leva mei ai. ‘Oku ‘ikai fai eni ‘ehe ngaahi Kautaha Uta Hina/ pea ‘ihe’ene pehē ‘oku ‘ikai tenau ‘ilo ‘ae taimi kuo kovi ai ‘ae māketi/ ka nau kei mohe misi atu pē kinautolu ki he taimi na’e sai ai/ pea koe fatongia totonu leva ia ‘oe Pule’angā ke ne fai ‘ae fatongia ko eni/ kapau kuo lahi hono tokoni’i ha taha kae kei vale pē; (5) na’e ‘osi mahino ‘ae kovi ‘ae māketi ‘ae hina/ ‘ihe ta’u ‘e 6 kuo hili/ he ko e ki’i matapā na’e faingamālie (window of opportunity) ‘ihe māketi Siapani/ na’e lava ke tau fakatau atu kiai ‘ae hina/ kuo toe hū hake ki ai moe kau uta hina mei he fonua kehe pea ‘oku toe kanoni ‘aki ‘ae kei toe ‘ae hina ‘oku tō fakalotofonua pe ‘i Siapani/ he taimi ko ia na’e tau atu ai ‘etau ngaahi vaka hina/; (6) ‘ihe a’u atu ‘a ‘etau ngaahi vaka hina/ ‘oku kei lahi ‘ae hina/ he māketi/ (market is flooded) pea tō lalo leva ‘ae totongi ‘ae hina/ pea ‘ikai ma’u ai ha tupu ia ‘e taha tautau tefito ‘oku tau fu’u mama’o mei he maketi/.

Ko e ‘uhinga ‘ae ‘ikai teu toe tui ai ‘e sai ‘ae maketi ‘oe hina/ ke malava ai ke tau fakatonuhia’i ha toe tokoni ki he Palēmia/ mo ‘ene Kautaha Hina/ mo ‘ene Kosiliō ‘aki ‘ae ‘uhinga ko ‘eni. (1) Ko e Fonua ‘oku poto/ ‘oku nofo ma’u pē hono Pule’anga/ he taimi kotoa ‘o palani’i ‘ae ngaahi founga (strategies) ke fakatupu ai ‘ene pa’anga/ pē ta’ofi ‘a ‘enau pa’anga/ he’ene mole atu mei hono Fonua/. (2) ‘Oku mahino ki Siapani ‘ae ki’i fo’i matapa na’e faingamalie ai ‘o hū atu ai ‘ae hina ‘a Tonga/ ni ki honau fonua/ pea neongo ‘enau loto ke tokoni ha ki’i fonua masiva hangē ko Tonga/ ni, kuopau ke nau feinga kinautolu ke tātāpuni ‘ae ngaahi matapa ‘oku mole ai ‘enau pa’anga ki tu’a mei he fonua. (3) Ko ia ‘oku nau faka’ai’ai ai ‘enau kau ngoue/ ‘i Siapani ke nau toe tō ange ke lahi ‘enau hina/ ke tapuni ‘ae fo’i tafenga pa’anga ko ia ki tu’a mei honau fonua/; (4) ‘Ikai ngata ai/ ‘oku nau toe faka’ai’ai ha toe fonua kehe mei Tonga/ ni ke toe hū ange ‘o kau he va’inga he ki’i faingamālie na’a tau ma’u/ ko ‘enau ‘ilo’i ‘e toe ma’ama’a ange ai ‘ae totongi ‘oe hina ki honau kakai/ pea faifai pē pea ‘e kovi ‘etau hina/ pea tau holomui ai. Koe founga ngāue ko ia ‘oku hā he fika (3) & (4) ‘i ‘olunga/, ‘oku ngofua pē ia ‘ihe ngaahi lao ‘ae WTO/ he ‘oku ‘ikai ‘asi mai ki māmani ‘oku feinga ‘a Siapani kene fakafe’ātungia’i ‘etau fefakatau’aki/.

Ka ko e hā ‘ae me’a ‘oku hoko? ‘Ikai,‘oku vilitaki pē ‘ae Palēmia ia mo e ngaahi Kautaha Hina/ ke uta atu ‘ae hina/ ki Siapani. ‘Oku ‘osi mahino ia he taimi/ ni kuo tokolahi fau ‘ae kau ngoue ia kuo nau holomui mei he tō hina kae kei vilitaki pe ‘ae Palēmia ke kole ha tokoni pa’anga laui miliona kiai mo ‘enau ngaahi Kautaha/ ‘o taku koe tokoni ki he Fonua/. Kuo tau ‘osi ‘ilo’i kotoa ‘oku lahi ange pe ‘ae tō hina ia ‘ae ngaahi Kautaha Uta Hina/ pē, ‘aia ko hono mo’oni/ ko e kole tokoni mei he Pule’anga/ ko e ‘ai pe ke tokoni ange ki he tā ‘enau ngaahi fakamole ‘ae ngaahi Kautaha Uta Hina/. Ko e fakatu’utamaki eni ‘ae kau ha Palēmia ‘oha fonua ‘ihe pisinisi/.

‘Oku ‘ikai teu fakahalaki ‘e ‘ikai toe malava ha uta hina ki Siapani. ‘E malava pe ia ke kei fai ‘ehe ngaahi Kautaha ‘oku ‘iai ‘enau pa’anga ke fai ‘aki ‘ae ngaue/ ni. ‘Oku ou ‘ilopau ‘oku ‘iai ‘ae ongo Kautaha hina ‘e 2 ‘oku na lava lelei pē ke fua ‘ena fakamole/ ki he’ena uta hina ki Siapani/. Ko e ongo Kautaha ko eni ‘e 2/ ‘oku na uta fakahangatonu ‘ena hina/ ki Siapani mo fakapa’anga ‘ena to hina/ mei Tonga/ ni. ‘Oku ‘ikai ke fai ‘ae fakamaketi/ moe tokoni fakapa’anga/ mei ha kautaha ‘i Nu’usila. ‘I he’ene pehē ‘oku ‘ikai ngata pē he’ena ma’u ‘ae momona ‘oe totongi ‘oe hina/ mei he maketi/ ‘o ‘ikai toe tatae atu ‘ae kilimi ki Nu’usila, ka ‘oku hū kotoa mai ‘ena pa’anga/ ki Tonga/ ni ‘o lave monū ai hotau ki’i fonua ‘o ‘ikai hangē ko e ngaahi Kautaha Uta Hina kehe/. Me’apango pē he na’e pau ke kau ‘ae ongo Kautaha/ ni he fakamo’oni he aleapau nō ‘ae Kosiliō Hina/ ke fakakakato ‘ae fiema’u ‘ae Pangikē ‘o na fihia ai.

‘Oku ou poupou atu heni ki he ‘Eiki Minisita ‘oku/ ne tokanga’i ‘ae hina/, loto lahi keke fokotu’u atu ki he Kapineti (1) kuo ‘osi mahino he’ikai toe sai ‘ae maketi hina/ ia ke fai ha tokoni fakapa’anga ‘ae Fonua/ ki he Palēmia mo ‘ene Kautaha/ moe Kosiliō tukukehe pē ‘ae tokoni fakatekinikale/; (2) fekau ‘ae ngaahi Kautaha Uta Hina/ ke nau fakatau atu ‘enau ngaahi koloa/ (assets) ke totongi fakafoki‘aki ‘a ‘enau nō laui miliona ‘oku malu’i ‘ehe Pule’anga/; (3) kole atu ki he kau ngoue hina/ ‘oku kei toe ho’omou ngaahi nō, mou kātekina ‘ae mamahi ho’omou tō he ngutu ‘oe Palēmia mo e ngaahi Kautaha Uta Hina/ kae ‘oua temou toe poupou ki he tō hina/ ka mou tō atu ha ngoue kehe ke tā’aki ho’omou ngaahi nō/; (4) kapau ‘e fakakaukau ‘ae Pule’anga/ ke kaniseli (write off) ‘ae nō ‘ae Palemia/ mo ‘ene Kautaha & Kosiliō Hina, pea ‘oku totonu ke kaniseli kotoa mo e ngaahi nō ‘ae kau ngoue hina/ pea mo ha taha pisinisi pē ‘i Tonga/ ni ‘o kau ai moe kau ngoue kehē, kau toutai/, takimamatā/, falekoloa/, pe ha fa’ahinga pisinisi pē he ko ‘enau ngāue kotoa ki he langa hake hotau Fonua/ kae ‘ikai ko e Palēmia pē mo ‘ene Kautaha moe Kosiliō Hina/; (5) tuku pē ke fai ‘ae uta hina/ ki Siapani ‘ehe ongo Kautaha ko ena ‘oku na lava lelei ‘o fakapa’anga ‘ena ngaue/; (6) ‘oku lahi faufaua ‘ae faingamālie he ngaahi māketi ‘i tu’apule’anga/ ‘e malava ‘ae Pule’anga/ ‘o kumi ke uta atu kiai ‘etau koloa mei tōkanga mo ngātai/ ka ‘oku ‘ikai fai lelei’i ‘ae ngāue ko eni/ pea ‘oku totonu ke fakakaukau lelei ‘ae Pule’anga/ pe hā ‘ae me’a ‘oku fehālaaki ho’omou founga ngāue/ ke fakatonutonu kae monu’ia hotau ki’i Fonua/.

Kuo lahi ‘ae mole ‘ae pa’anga ‘ae Fonua/ ni he fa’a vilitaki ‘ae Palēmia (tatau pē moe Palemia malōlō, tapu mo ia) ke fakapa’anga ‘ehe Pule’anga ha ngāue (project) ko e ‘uhi/ pē ko ‘ene kaunga tonu ki he ngāue ko ia/ pē koe kaunga tonu kiai ‘ae Tu’i mo Hono Fale/ neongo ‘ae ‘ilopau ‘oku ‘ikai totonu ke fai ‘ae ngāue ko eni/ he kovi ki he Fonua/ fakalukufua. ‘Oku tu’u hotau ki’i Fonua/ he fu’u faka’ofa lahi fau ko e ‘uhi/ ko e siokita ‘ae Palēmia moe kau Minisitā ‘e ni’ihi ko ‘enau feinga ke fakahōhō honau loto/ moe loto ‘ae tokotaha na’e ne fili kinautolu ki he lakanga/ ke ma’u ha’anau tu’umalie. Ko e fa’ahinga Fa’unga Pule ia ‘oku ‘ikai taau pea ‘e iku pē ko e fakamasiva’anga ‘oe Fonua/ ‘o hangē ko ia ‘oku tau tofanga ai he ngaahi ‘aho/ ni mo mātātonu ‘i hotau kolomu’a/.

Dataline Systems

"The  Computer Doctor"

Call:  27-773

 

New Millennium

Motors

"Drive in Class & Style"

@ Hofoa or Ha'ateiho

Call:  Lesieli Namoa

Tel:  (676)22-691

Tonga*Star* & Kele'a Letters

Ki he 'Ikale Tahi - Rev. Tu'itupou Kaea, Pomona, USA

'Oku ta'efakalao hono ta'ofi e lea 'a e kau fakafofonga - Siaosi T. Makaafi (Salt Lake City, Utah)

Kuo polo'uto e faihala, hikisia mo e fieme'a he kau taki Tonga - Ma'upale

Tuku e fakakauleka Kalafi mo e Taimi - David Kolo

Tongasat mo e tu'unga satelaite 'a e pule'anga - David Tapiaka (NZ)

Nusinusi e lelei fakalukufua - Matava'inga

Tuli Palemia mei he A3Z - Sio TV

Palemia ma'ulalo taha 'a Tonga - Kau inu kava

Sione Taumoepeau mo e kau te'epato - Matu'a Tauhifanaua

Lahi loi Taimi 'o Tonga - Temo Mo'oni

Fale e Tu'i mo e laui miliona 'a e fonua - Kainanga e fonua

Poupou ki he Poate 'Akapulu - Fe'ao & Lotu Vunipola (Bristol, UK)

PM's delay tactic is selfish, foolish... - Paul (Nuku'alofa)

'Ai ha me'afua kasa fo'ou - Ta'efiemalie

To'o Tupou V mei he 'ulu Siasi SUTT - Faifekau mateaki SUTT

Manilala mo e Maliuana - Tala kei Kapa